| Jämin alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja osa alueesta on luonnonsuojelualuetta harvinaisine kasveineen. Tietoa alueen luonnosta ja kasveista löytyy luontopolkujen opastetauluista. Kesällä Jämin maastossa on elämyksellistä vaeltaa, sillä alueen luonto on monimuotoisuudessaan harvinainen. Sieltä löytyvät Suomen korkeimmat harjut, syvät suppamuodot ja kirkasvetiset lähteet, kuten Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde. Talvella Jämin kankaat peittyvät paksuun lumivaippaan. Alue sopii erinomaisesti retkeilyyn ja hiihtoon. Merkittyjen reittien varrella on useita taukopaikkoja, kotia ja laavuja. |
| Jämi on osa Hämeenkankaan harjualuetta. Se on muodostunut n. 9500-9600 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheen aikana. Tällöin täytti sekä Jämijärven että Kyrösjärven altaat pohjoisesta päin suuri jäätikön kielekevirta ja Pohjanlahden suunnalta lännestä työntyi toinen kieleke. Näiden kahden kielekevirran väliseen laaksoon ohjautuneet runsaat sulamisvedet lajittelivat ja kerrostivat jään mukana kulkenutta kiviainesta komeaksi Hämeenkankaan selänteeksi. Jämin harjut, Soininharju, Niiniharju ja Koivistonharju muodostavat komean harjukokonaisuuden, jonka lakitasanne kohoaa 85 metriä Jämijärven pintaa ja 185,4 metriä nykyistä Itämeren pintaa ylemmäs. Yhdessä Ikaalisten puolella olevan Vatulanharjun kanssa nämä kuuluvat maamme korkeimpien harjujen joukkoon. |
| Eräs Jämin harjujen erityispiirre ovat supat eli jämijärveläisittäin vadit. Nekin ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheen aikana, kun sulavesien kasaamaan harjuainekseen hautautuneet suuret jäälohkareet sulivat vähitellen muodostaen mm. suppilomaiset Pikkuvadin, Isovadin, Niiniharjunvadin ja Koivistonvadin. Jotain näiden lohkareiden koosta kertoo se, että Niiniharjunvadissa on nykyään laskettelurinne hiihtohisseineen. |