Vuonna 1934 Suomessa purjelentoa esittelemässä käynyt saksalainen Deutscher Luftsportsverein'in retkikunta sai aikaan koko maan laajuisen ilmailuinnostuksen. Ilmailuopetukseen käytettiin aluksi vain yksipaikkaisia liitokoneita, joten opetuspaikalla oli oltava myös jonkinasteinen mäenrinne, jolta liitokoneita voitiin saada ilmaan. Suomen Kuvalehti julisti vuonna 1934 kilpailun sopivan purjelentopaikan löytämiseksi ja kilpailun voitti jämijärveläinen maanviljelijä Arvo Kontti, joka kirjeessään ehdotti Jämin Soininharjua sopivaksi liitolentomaastoksi.

Seuraavana talvena Suomen Ilmapuolustusliitto valmistautui purjelentotoiminnan aloittamiseen Soininharjulla ja viimein 17.7.1935 alkoi Jämin Purjelentokoulussa ensimmäinen kurssi. Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana saivat kursseille osallistua ainoastaan ilmapuolustusyhdistyksen jäsenet. Lennokkikursseille saattoi päästä myös isänmaallishenkisiksi katsottavien järjestöjen jäseniä. Suomen Ilmapuolustusliitto antoi yhdistyksille ilmaiseksi purjelentokoneiden rakennussarjoja ja vastineena velvoitti niistä rakennetut koneet luovutettaviksi kesäksi purjelentokoulun käyttöön.

Kesän 1935 koulutus oli pelkästään alkeiskoulutusta ja varsinaiset lentotunnit jäivät vähiin, mutta seuraavana kesänä alkoi harjulla suhina; lentoja lennettiin melkein viisinkertainen määrä kesään -35 verrattuna. Tämä saattoi johtua myös siitä seikasta, että harjun maastoa oli raivattava koko ajan ja raivaajina olivat tietysti kurssilaiset. Koulutus jatkui aina vuoteen 1939 saakka, jolloin pidettiin karsintakisat vuoden 1940 olympialaisia varten. Olympialaisten järjestäminen siirtyi Suomelle, koska Japani oli laistanut sille annetun tehtävän. Toinen maailmansota kuitenkin muutti suunnitelmat kertaheitolla ja olympialaiset Suomessa jäivät pitämättä.

Jatkosodan aikana Jämillä tapahtui taas. Aiempien kurssien lisäksi pidettiin sotilaalliseen toimintaan viittaavia kursseja, kuten sotilasliitokoneen ohjaajakursseja ja radiosähköttäjäkursseja. Sotatilan päätyttyä Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1944 alkoi Neuvostoliiton sanelema valtakunnallinen "puhdistusoperaatio", jolloin monia yhdistyksiä lakkautettiin vieraan vallan mielestä "ajan henkeen sopimattomina". Suomen Ilmapuolustusliitto oli tiettävästi tällainen yhdistys, mutta ennen kuin sille annettiin lopettamiskäsky se lopetti itse itsensä.

Suomen Ilmailuklubi palasi uutena nimenään Suomen Ilmailuliitto ja jatkoi ilmailutoiminnan kehittämistä. Jämi toimi edelleen lentokeskuksena, mutta sen nimi vaihtui Jämin Ilmailukouluksi. Kesällä -45 jatkui ilmailutoiminta Jämillä entistä kiihkeämpänä ja sinä kesänä suoritettujen tutkintojen määrä on vielä tähän päiväänkin asti ylivoimaisesti suurin yhden kesän aikana suoritetuista tutkintomääristä. Vaikka Neuvostoliiton moottorilentokielto oli voimassa, pidettiin samana kesänä Jämillä ensimmäiset purjelennon SM-kisat, joissa voittajaksi selvisi teekkari Kalle Temmes. Moottorilentokiellon päätyttyä heinä-elokuun vaihteessa vuonna 1945 alkoi Jämin Ilmailukoulussa uudet ajat.

Viisikymmentäluvulla Jämille rantautuivat myös muut harrastajat. Nyt Jämillä nähtiin murtomaahiihtäjiä ja jopa mäkihyppääjiä. He olivat löytäneet Jämin sen erinomaisen luontonsa vuoksi, olihan alueella helppokulkuista kasvustoa, hieno harjumuodostelma ja mahtavat maisemat. Jämillä pidettiin myös monia mäkihyppykilpailuja, jonka mahdollisti harjumaaston suuret korkeuserot. Retkeilijät ovat myös Jämillä tuttu näky ja heitä ajatellen Jämille rakennettiin kahden vuosikymmenen aikana kattava retkeilyverkosto. Reittejä on patikoimiseen, hiihtämiseen, maastopyöräilyyn, ratsastamiseen ja moottorikelkkailuun. Suuret metsäalueet ja laavujen ketju mahdollistavat pidemmätkin retket.